Kulttuurille ei ole tilaa Rovaniemellä
Valistustalon purkaminen jätti ammottavan aukon Arktisen pääkaupungin sydämeen ja kulttuuritilojen monimuotoisuuden kirjoon kahdeksan vuotta sitten.
Valoasema -aloite ei ole ensimmäinen rovaniemeläinen avaus kulttuuritilaongelmien ratkaisemiseksi:
Aikaisemmat aloitteet eivät ole ottaneet tuulta siipiensä alle syystä tai toisesta, mutta nyt on oikea hetki - maailma on muuttunut ja Rovaniemi sen mukana.
Valistustalosta sanottua:
Yle, 14.8.2015
"Rovaniemeläinen hotelliyrittäjä: Valistustalon kunnostaminen tahtokysymys
Rovaniemen Valistustalon kunnostaminen voi olla kannattavampaa kuin uuden rakentaminen, sanoo rovaniemeläinen hotelliyrittäjä Mikael Gröhn.
Gröhnin mielestä kyse ei ole nyt rahasta vaan tahdosta.
Lapin yliopiston ylioppilaskunta pysyy purkuajatuksen takana, arkkitehti taas pitää ajatusta kunnostamisesta hyvänä."
Mielipidekirjoitus, 23.02.2016, Lapin Kansa
"Mikä on Rovaniemen kaltaisen pikkukaupungin viehätys?
Mikä kiinnostaa matkailijoita?Eivät ankeat lähiökerrostalot ja rumat liikerakennukset, joita keskustaan on viime vuosina rakennettu, vaan elävä paikalliskulttuuri. Asukkaille ympäristön juonteet historiaan luovat identiteettiä ja lisäävät sitoutumista paikkakunnalle.
...
Valsa voisi jatkossakin olla luova tapahtumien keskus, jossa start-up yritykset, kulttuuritoimijat, järjestöt ja yhdistykset voisivat hyödyntää synergiaa.
Pienestä alkunsa saava "kulttuuripöhinä" on ollut monen suomalaisen menestystarinan taustalla. Sellaisesta ei luulisi millään kaupungilla olevan varaa luopua."
Uusi Valoaseman aika
Uskomme vahvasti Arktiseen pääkaupunkiin olevan mahdollista rakentaa turistien tornihotellien ja kiinteistösijoittajien AirBNB-yksiöiden sekä varastohallien (esim. A + B + C ) lisäksi muutakin.
Rohkean luova ja ennakkoluuloton Rovaniemi kertoo kaupunkistrategiassaan olevansa kiinnostunut kuulemaan pitkäjänteisen kaupungin kaavoitus- ja kehitystyön yhteydessä myös asukkaidensa ideoita.
" Kaupunkivetoisesti hanketta ei ole mahdollista viedä eteenpäin, mutta kaupungin taloustilanteen huomioon ottaen ihanteellista olisi saada palolaitoksen tiloihin aikanaan uusi toimija.
– Kun ajatellaan kaupungin haasteellista taloustilannetta tulevina vuosina, ihanteellista olisi saada siihen joku yksityinen toimija tai toimijoiden yhteenliittymä, joka lähtisi sitä kehittämään. On ollut puhetta ”Lapin Tavastiasta” ja jos siihen sellainen saataisiin, sehän olisi aivan loistava juttu, Junttila sanoo."
Yle, 23.7. 2023
Jos Rovaniemi (asukkaat) jotain haluaa ja mielipiteensä kyllin selkeästi ilmaisee, on asiasta mahdollista tehdä arvopohjainen yhteinen päätös.
Seuraavaksi on mahdollista löytää keinoja rahoituspohjan rakentamiseksi hankkeilla, joita voi muodostaa toiminnan ja toimijoiden yhteistoimintamallien kehittämiseen ja konseptointiin, sekä myös itse rakennuksen kunnostamiseen.
Kulttuuriekosysteemi, tai innovaatioekosysteemin maaperän muokkaaminen ei ole vitsi, vaan itseensä luottavaa paikallisuutta, joka osoittaa pohjoista sitkeyttä. Sitähän vaatii myös tuulisella kulttuurialalla toimiminen.
Esimerkkejä toteutuneista kulttuuritilojen hankerahoituksista Suomessa:
- EU, New European Bauhaus -aloite: Voimala, Riihimäki
- OKM, Investointiavustukset kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeisiin: Wasa Station tapahtuma- ja kongressikeskus, Vaasa.
Parastetaan Tampereelta
Rovaniemen lisäksi monissa muissakin kasvavissa kaupungeissa on vaivannut taiteellisen toiminnan mahdollistavien, monimuotoisten kulttuuritilojen kato jo pitkään.
Tampereella Tavara-asemaa saatiin siirrettyä 28 metriä – siellä löytyi tahtoa ja keinoja.
Tampereella on myös tuoretta kulttuuritilaongelmia valaisevaa tutkimustietoa, sekä kykyä nähdä ja ymmärtää kulttuuritilojen / -toimijoiden merkitys osana kaupungin elinvoiman kehittämistä:
" Kulttuuri on yhteiskunnan toimivuuden ja jatkuvuuden perusta ja samalla dynaaminen muutosvoima, joka mahdollistaa kestävän kasvun kohti kaupungin strategisia tavoitteita. Kulttuurin avulla voimme pitää kaikki mukana muutoksessa, säilyttää juuremme ja yhteyden toisiin sekä kehittää yhdessä uutta."
Tampereen kaupungin kulttuuristrategia 2030
--------––
" Tila on usein perusedellytys taiteen tekemiselle ja kokemiselle. ... tilojen mahdollistaminen on ennen kaikkea osoitus arvostuksesta toimijoita kohtaan. Sen koetaan tällä hetkellä puuttuvan kokonaan."
Tampereen Kulttuuritilat - Nykytila ja tulevaisuuden tarpeet
Solekko ruveta?
Valoasema-hankkeen etenemiseksi kaivatun toimialat ylittävän yhteiskehittämisen tulisi meidän aloitteellisten kulttuuritoimijoiden lisäksi kiinnostaa myös kaupungin virkahenkilöitä ja päättäjiä:
- Kaupunki on paloaseman tontin ja suojelukohteeksi tunnistetun rakennuksen omistajana avainroolissa.
- Valoasema-hanke sisältää alueen elinkeinotoimintaa rikastavia uusia ja nousevia kasvu- ja ekosysteemiavauksia – se on ekosysteemisopimuksen tuleva kärkihanke?
- Luovien alojen kasvuohjelma on myös pian ajankohtainen.
Kaupunkistrategian toimeenpanon onnistumista voisi vetovoiman osalta mitata laaja-alaisemminkin, kuin vain seuraamalla vuosittain rakennettavien asuntojen määrää (tavoite 450 kpl. s. 14).
Minkälainen aluetaloudellinen vaikutus olisi esimerkiksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta valmistuvien, korkeakoulutettujen luovien alojen ammattilaisten lisääntyneillä näköaloilla ja työllistymisellä rakkaaseen opiskelukaupunkiinsa?
Koronan jälkeisenä nyky-etätyö-aikana?
Kaavoituksen osalta on jo alulle päästy: Rovaniemen kaupunki tutkii asemakaavan muutoksella, voisiko nykyisen paloaseman tiloihin perustaa kulttuurikeskuksen esiintymistiloineen.
Miten sitä sitten voitaisiin käytännössä tutkia, selvinnee lähiaikoina.
